
Venäläiset ovat ostaneet tällä vuosikymmenellä Lapista viitisenkymmentä kiinteistöä. Huviloiden ja omakotitonttien lisäksi venäläisostajat ovat olleet kiinnostuneita valtateiden varrella sijaitsevista motelleista ja muista isoista kiinteistöistä.

Se on fakta ja tosiasia, että venäläisten tekemät kiinteistökaupat Suomessa ovat olleet viime vuodet laskussa. Syitä tähän ilmiöön on monia: maailmanlaajuinen poliittinen- sekä taloudellinen tilanne/kehitys, valuuttakurssien/ öljynhintojen ailahtelut, epävarmuus tulevaisuudesta, ylläpitokustannukset, pankkisektorin hankaloitunut byrokratia yms.
Tästä huolimatta tilanne ei kokonaisuudeltaan kaupankäynnin kannalta ole ehkä niin karu ja synkkä, kun monesti tiedotusvälineet ja tilastot antavat olettaa.

Antti Vainio AV-Group Russianista sanoo, että venäläiset ovat alkaneet myydä Suomesta hankkimiaan mökkejä, taloja ja tontteja. Ylläpitokulut tuntuvat entistä enemmän venäläisten kukkarossa.
Esimerkiksi Vainion kiinteistökauppasivustolla www.dom-finland.ru:ssa on myynnissä kohteita Lapistakin, muun muassa Kemijärven Kallaanvaarassa sijaitseva massiivinen tiilikoulu.

Venäläinen datša-kulttuuri on kesäkuussa väittelevän maisteri Olga Hannosen mukaan hyvin erilainen kuin suomalainen mökkikulttuuri.
- Jotkut tutkimukseeni vastanneista sanoivat, että heitä ei kiinnosta olla betoniaidan ja kameroiden takana. Ilman niitä ei ole mahdollista olla turvassa Venäjällä, kertoo maisteri Olga Hannonen, joka on ensimmäistä kertaa tutkinut venäläisten kiinteistöomistusta Suomessa.
Hannonen sanoo, että monella venäläisellä ei myöskään ole ollut varaa ostaa mökkiä Venäjältä.

Ensimmäistä kertaa venäläisten kiinteistöomistusta Suomessa tutkinut Olga Hannonen arvioi, että Suomen houkuttelevuus venäläisten keskuudessa on viimeaikoina huomattavasti vähentynyt taloudellisista ja poliittisista syistä.
Olga Hannonen analysoi, että poliittinen ja taloudellinen tilanne on muuttunut hyvin paljon viimevuosina, mikä saattaa vaikuttaa Suomen houkuttelevuuteen venäläisten keskuudessa.

Suomessa vapaa-ajan asunnon omistavista venäläisistä on valmistunut ensimmäinen tieteellinen tutkimus. Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan venäläiset kesämökkeilijät tulivat vuosikymmenen vaihteessa Suomeen ennen kaikkea turvallisuuden ja oman rannan perässä. Venäläisten mökkejä on eniten Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa.

Tämän kevään aikana ruplan kurssi suhteessa länsimaalaisiin päävaluuttoihin, euroon ja Yhdysvaltojen dollariin, on tasapainottunut ja vahvistunut.
Ruplan kurssin laskun pysähtyminen ja vahvistuminen on myös positiivinen asia Suomelle ja suomalaisille yrityksille. Tuoreimmat tilastot kertovat, että venäläisten matkailijoiden määrä Suomessa on lähtenyt taas kasvuun ja kaupankäynti on piristynyt.
Vaikutus tulee myös näkymään venäläisten tekemissä kiinteistökaupoissa Suomessa.

Venäjältä on tänä vuonna (tammikuu 2014-elokuu 2014) muuttanut pois jo noin 204 000 ihmistä, melkein yhtä paljon kuin koko huippuvuonna 15 vuotta sitten. Muuttajat ovat pääasiassa keskiluokkaista hyvin koulutettua eliittiä.